top of page

Puhutaan menkoista!

Kuukautiset, menkat, hilloviikot, rättipäivät, mitä näitä nyt onkaan. Puhutaan vähän menkoista! Meillä on tulossa tästä jakso seuraavaksi, mutta ajattelin hieman kertoa teille omia mielipiteitäni kuukautisista.

Sain omat kuukautiseni 13-vuotiaana seiskaluokan keväällä. Olin ollut sen verran kiinnostunut aiheesta, että tiesin kyllä mitä ne olivat ja mitä seuraavaksi piti tehdä. Eikun side housuihin ja aika vastaanottaa teinielämä! Ne olivat alkuun epäsäännölliset, niin kuin ne ovat aina alkuun, mutta myöhemin keväällä jokin muuttui. Kuukautiseni olivat extra runsaat. Siis ette voi edes kuvitella miten runsaat! Jos istuin, en voinut vain nousta seisomaan ilman, että housuihini tuli uusi desi lisää verta. Tämä tapahtui joka kerta, kun menin istumaan, nousin ylös tai muuten vain liikuin. Koska en uskaltanut käyttää tampoonia, ladoin pikkuhousujen suojia ja siteitä alushousuihini sellaiseksi vaipaksi, jota minun piti vaihtaa monta kertaa päivässä. Kaikesta huolimatta menkat vuotivat yli ja kerran jätin koulussa penkkiin pienen tahran. Oli vaikeaa olla tämän asian kanssa ypöyksin. Minulla ei ollut koulussa kavereita, joille puhua tästä ja opettajatkin katsoivat kieroon, kun pyysin, että voisinko kesken tunnin käydä vessassa.

Viimeinen pisara (hehe) oli se, että jouduin ensin pyöräilemään näiden vaivojen kanssa koululta eräälle urheilukentälle 4km vain sanoakseni opettajalle, että ”mulla on niin hirveät kuukautiset, että en voi osallistua Cooperin testiin”. Yritin vielä varmistaa, että eihän liikunnanumeroni tämän takia laske ja opettaja virnisti ja sanoi, että ei tietenkään ja kappaskippanaa, todistuksessa komeile kasin sijaan seiska. Kuukautiseni kestivät siis tätä rataa 13 päivää putkeen, kunnes aloitin e-pillerit. Minua oksetti ne kamalasti, mutta viimein kuukautiset loppuivat. Olin todella helpottunut.

Minua häiritsee edelleen se, kuinka kuukautisista ei puhuttu mitään ala/yläasteella. Siis meillä oli viidennellä luokalla tyttöjen kanssa terkkarin luona tuokio, jossa terkkari kertoi kaikki mitä liittyi murrosikään, kuukautiset, seksi, kaikki. Mutta sen jälkeen asioista ikään kuin vaiettiin. Oli ylitsepääsemättömän vaikeaa kertoa liikunnanopettajalle, että ei voi osallistua tuntiin, koska on kuukautiset, kukaan ei kehdannut kysyä muilta tytöiltä sidettä ja yleisissä vessoissa oli kamalan pitkä salaoperaatio, kun yritti varovasti pikkuhiljaa irrottaa siteen tarraosaa ilman, että kukaan vain sai tietää, että on kukautiset.

Menkkojen pitäisi olla tyttöjen keskuudessa täysin normaalia asia, josta voi puhua vaikka kesken välitunnin koulun käytävällä. Niissä ei ole yhtään mitään hävettävää. Jos saat näkyvän tahran housuihisi, so what. Niin on käynyt jokaiselle jossain vaiheessa. Koulussa käsketään tekemään essee kuukautiskierrosta, mutta ikinä ei rennosti jutella siitä, kuinka joskus on vahingossa tukkinut pytyn tampoonilla tai jaeta vinkkejä siihen, kuinka selvitä järkyttävän kamalista kivuista. Pitäisi olla erikseen ”murrosikä-tunteja”, joissa keskustellaan niin tyttöjen kuin poikienkin muutoksista, joissa tiedon lisäksi jaetaan kokemuksia! Onko joku muukin samaa mieltä?

Kaikki julkaisut
Uusimmat julkaisut
Hakusanat
No tags yet.
bottom of page